TAITEILIJAT
ELIAS KAHILA
Lukuisten Raskasta Joulua -solistien luottosellistinä tunnettu Elias Kahila, 39, kiertää kesällä 2023 soolona uniikilla livesetillään - Siihen kuuluvat livelooppaus, sellonsoitto ja lauluyhtäaikaissesti. Kahilan tuoreet selloluuppi-versiot 70-80 -luvun hiteistä ovat saaneet kansainvälistä huomiota - Mm. Fleetwood Mac -yhtyeen tuottaja Ken Caillat jakoi Kahilan version Fleetwood Macin Tusk-biisistä omalla facebook-sivullaan.
"Sellistinä tiedän että sellossa piilee yhä käyttämätöntä potentiaalia. Tämä keikka tulee muuttamaan ihmisten käsityksen siitä, mitä sellolla voi tehdä. Livesetissä on mukana mm. Abracadabra, Tusk, Pride and Joy (Stevie Ray Vaughan), Hound Dog (Elvis) kaikki yleisön edessä livenä selloluuppi-tekniikalla toteutettuna laulun kera. Lisäksi setissä on myös omaa tuotantoa."
Kuva: Jaakko Manninen
JARMO SALO

Harrastajateatterinäyttelijä vuodesta 1995. Puoliammattilaiselokuvaohjaaja ja teatteriohjaaja vuodesta 2015 . Muistetaan Kangasalan maineikkaasta Ramppi-teatterista pitkänä, tummana miehenä, jota odotettiin kesäteatterin näytelmiin.
Henkilökohtainen taiteellinen kulminaatio Honkofestissa on vuodesta 2015 alkanut kolmen koko illan elokuvan ohjaus- ja tuotantotyö. Musiikkielokuvatrilogia Sysien syleilyn ensi-ilta oli Honkofestissa 22.7.2022.
Unohtamatta vaimonsa, festivaaliemäntä Kyllikin kanssa kahdestaan toteuttamaa näytelmää Hissi, josta saa nauttia osana Honkofestin ohjelmistoa. Tinkimätön ohjaustyö ja draamantaju yhdistyvät Jarmon elokuvissa ja näytelmissä.
KÄTKETYT

Olla piilossa, piilotettuna, näkymättömissä.
Näkyä muille, tulla näkyväksi - esiin.
Tuoda mukanaan, jotain tarpeellista?
Kenties jotain aarremaista.
Olemme Tiia ja Erno. Teemme monenlaisia performatiivisia näytöksiä. Performansseissamme yhdistämme liikettä / tanssia sekä äänimaailmaa, luoden taianomaisia, sadunomaisia, tarinallisia näytöksiä.
KYLLIKKI SALO

Festivaaliemäntä, monitaiteilija, käsikirjoituksineen, lauluineen, kirjoineen, näyttelemisineen. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun sävellys-ja lauluopinnot keskeytyivät 2000-luvun alussa, mutta taiteellinen intohimo otti uudelleen otteen Kyllikistä lyöttäydyttyään Jarmo Salon kanssa yhteen vuonna 2015.
Lauluja Kyllikki on kirjoittanut 1990-luvulta alkaen ja Honkofestissä on käsillä nyt toinen sävellyskonsertti. Musiikkielokuvatrilogia Sysien syleilyn kaikki laulut sekä trilogian tarina ovat KKyllikin käsialaa.
MAX PINESHILL

"Mun
nimi on Männynvuori ja mun intohimoni on laulut, kansanlaulun tyyppiset
ja yksinkertaiset. Oon kirjottanut niitä jo kauan. Nyt oon
innostunut, kun voin vihdoin välittää ja esittää niitä teille"
Laulaja-lauluntekijä Max Pineshill alias Männynvuori alias Ilkka Tuulio on suonut aiemmin kuultavaksemme musiikkia you tubeen. Honkofestin perimmäinen olemus täyttyy Maxin innossa saada omat teokset, niiden sisältämät tunteet kommunikoimaan yleisön kanssa.
Maxin viehkeä Darkness Girl vuodelta 2019 näkee muiden Maxin laulujen muassa päivänvalon. Herkkä tulkinta avautuu yleisölle Honkofestin pienessä salissa.
Kuva: Timo Hellsten

Honkofestiin sisältyy elokuvafestivaali Loping Llama's Indie Filmfest, jossa tänä vuonna esitetään Agim Sopin ohjaama Agnus Dei, joka on voittanut 132 kansainvälistä filmifestivaalipalkintoa.
Käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja Agim Sopi syntyi 23.7.1957 Prishtinassa - Kosovan tasavallassa. Hän aloitti opinnot valtion elokuvakoulussa Lodzissa, Puolassa. Hän jatkoi opintojaan Zagrebissa ja valmistui Zagrebin yliopiston (Kroatia) draamataiteen tiedekunnasta elokuvaohjaajaksi. Entisen Jugoslavian kommunistisen hallinnon aikana Sopin teoksia on kiistetty ja kielletty poliittisista syistä.
Synopsis: Noin kolmekymppinen nuori mies Peter elää äitinsä Marian ja tämän miehensä Stojanin kanssa serbialaisessa kylässä. Peter on syntynyt Kosovassa äitinsä Marian ja nuoren albaanimiehen välisestä kielletystä rakkaudesta.
Hänen äitinsä ja muut pakottavat Peterin lähtemään sotaan. Hän aikoo paeta sotaa ja lähteä länteen, mutta sen sijaan hän ajautuu puolisotilaalliseen yksikköön Kosovan sodassa. Yhdessä kostoksi valmistetussa toimessa hän tappaa isänsä Dinin, jota hänellä ei koskaan ollut mahdollisuutta tavata.
Koska Peter ei kestä mielivaltaisia rikoksia, hän eroaa armeijasta ja pakenee vuorille pakoon sekä serbejä että albaaneja nuoren naisen kanssa.
Elokuvan lopputapahtumat ovat Peterin henkilökohtainen tragedia, joka ilmentää sotien olemassa olemisen oikeudettomuuksia ja mielettömyyksiä.